Luuvitonen tutkii - Modern metal (vko 10)
Tätä se nyt on. Kolmisen vuotta sitten olin ihmeissäni, kun Atlantin takaa tuli sellainenkin bändi kuin Darkest Hour. Bändihän väänsi energistä metalliaan selvillä Göteborg-vaikutteilla ja hard core -otteella. Jenkeistä! Oho. Ja hyvää! Pian ne kaikki kuulostivat samoilta ja homma laimeni. At The Gates oli löytänyt tiensä uuden sukupolven stereoihin.
Sitten levisivät nämä ns. metalcore-säksättäjät. Minä en jaksa Dillinger Escape Plania kuunnella. Heidän vaikutus näkyy kuitenkin useissa bändeissä, ainakin epäsuorasti. Sillain se onkin ok. Entäs nämä melodisemmat yrittäjät, kuten Shadows Fall tai Killswitch Engage? Iron Maidenia ajoittaisilla rähinöillä ja thrash-riffeillä. Ja thrash metalkin on nykyään tosiaan hyvin katu-uskottavaa ja elävää. Sitten on näitä, jotka yhdistää nämä kaikki vielä samaan. Ja nyt on jo eurooppalaisia bändejä, jotka kopioivat amerikkalaisia bändejä, jotka kopioivat vanhempia eurooppalaisia bändejä.
Kasasin Luuvitosen bändeistä, joihin olen törmännyt Infernosta saamieni promopakettien kautta ja on tuossa muutama muuten ajankohtaiseksi arvioimani bändikin. Ja tein karsintaa, yritin pitää tasoa. Pointti on varmaankin, se että bändi, joka on tuntematon voi vääntää pätevän kuuloista mättöä, mutta pian sitä huomaakin homman olevan vain päältä kaunista.
Neaera ei tiedä haikailevansa vuoteen 1997. End Of Days uhoaa, muttei tuhoa. Ja laulaja on Obituaryn hra Tardy, paitsi ettei se ole. Nightrage on joku niistä tusinasta bändistä, joissa Tompa Lindberg on viime vuosina laulanut. Parantanut juoksuaan sitten debyytin. Trivium on niin jenkkiä, että pahaa tekee. Just sitä euromelodian ja rähinän avoliittoa, jolla kosiskellaan uusia herkkiä nuoria levykauppaan ja OzzFestille. Lajissaan onnistunut. Mors Principium Est on varmasti pakan omaperäisin ja aidoin, mutta sekään ei tarkoita ettäkö se olisi paras.
Viisi kautta kymmenen pistettä. "Ihan hyvää."
Sitten levisivät nämä ns. metalcore-säksättäjät. Minä en jaksa Dillinger Escape Plania kuunnella. Heidän vaikutus näkyy kuitenkin useissa bändeissä, ainakin epäsuorasti. Sillain se onkin ok. Entäs nämä melodisemmat yrittäjät, kuten Shadows Fall tai Killswitch Engage? Iron Maidenia ajoittaisilla rähinöillä ja thrash-riffeillä. Ja thrash metalkin on nykyään tosiaan hyvin katu-uskottavaa ja elävää. Sitten on näitä, jotka yhdistää nämä kaikki vielä samaan. Ja nyt on jo eurooppalaisia bändejä, jotka kopioivat amerikkalaisia bändejä, jotka kopioivat vanhempia eurooppalaisia bändejä.
Kasasin Luuvitosen bändeistä, joihin olen törmännyt Infernosta saamieni promopakettien kautta ja on tuossa muutama muuten ajankohtaiseksi arvioimani bändikin. Ja tein karsintaa, yritin pitää tasoa. Pointti on varmaankin, se että bändi, joka on tuntematon voi vääntää pätevän kuuloista mättöä, mutta pian sitä huomaakin homman olevan vain päältä kaunista.
Neaera ei tiedä haikailevansa vuoteen 1997. End Of Days uhoaa, muttei tuhoa. Ja laulaja on Obituaryn hra Tardy, paitsi ettei se ole. Nightrage on joku niistä tusinasta bändistä, joissa Tompa Lindberg on viime vuosina laulanut. Parantanut juoksuaan sitten debyytin. Trivium on niin jenkkiä, että pahaa tekee. Just sitä euromelodian ja rähinän avoliittoa, jolla kosiskellaan uusia herkkiä nuoria levykauppaan ja OzzFestille. Lajissaan onnistunut. Mors Principium Est on varmasti pakan omaperäisin ja aidoin, mutta sekään ei tarkoita ettäkö se olisi paras.
Viisi kautta kymmenen pistettä. "Ihan hyvää."
Neaera - "The World Devourers"Edellinen: Luuvitonen - Naistenpäivä (vko 10)
* mp3, levyltä The Rising Tide of Oblivion
End Of Days - "Dedicated to the Extreme"
* mp3, levyltä Dedicated to the Extreme
Nightrage - "Being Nothing"
* mp3, levyltä Descent Into Chaos
Trivium - "Pull Harder on the Strings of Your Martyr"
* mp3, 4,4 MB, levyltä Ascendancy
Mors Principium Est - "Altered State of Consciousness"
* mp3, levyltä The Unborn
Takaisin